Muita hyödyllisiä tietolähteitä
Kirjavinkkejä
Sivun lähteet:
Tekoälyn tarina alkaa jo antiikin ajoista myytteinä, tarinoina ja huhuina tekoälyllisistä olennoista, jotka omasivat taitavien käsityöläisten älykkyyden ja tietoisuuden. Kuten Pamela McCorduck kirjoitti “Tekoäly alkoi muinaisella toiveella luoda jumala”. Älylliset tekoälyn juuret ja konsepti älyllisestä koneesta löydetään antiikin kreikan kirjallisuudesta. Nykyisen tekoälyn siemenet kylvivät filosofit, jotka yrittivät kuvailla ihmisen ajatteluprosessia symbolien mekaanisena manipulointina. Tämä työ huipentui, kun vuonna 1940 ensimmäiset tietokoneet keksittiin – laite joka perustui matemaattisen päättelyn abstraktiin päättelyyn.
Tekoäly, artificial intelligence, mainittiin englanniksi ensimmäisen kerran vuonna 1956. Nykypäivänä san on kaikkien huulilla tietomäärien kasvun, algoritmien kehittymisen sekä laskentatehon ja tallennuskapasiteetin parantumisen vuoksi.
Varhainen tekoälytutkimus 1950-luvulla keskittyi ongelmanratkaisun ja symbolisten menetelmien kaltaisiin aiheisiin. Yhdysvaltain puolustusministeriö kiinnostui asiasta 1960-luvulla ja alkoi opettaa tietokoneita jäljittelemään perustason inhimillistä ajattelua. Esimerkiksi ministeriön erityisten tutkimushankkeiden osasto DARPA toteutti 1970-luvulla katuverkoston kartoitushankkeita. DARPA kehitteli myös älykkäitä henkilökohtaisia avustajia jo vuonna 2003 eli kauan ennen kuin Siri, Alexa ja Cortana tulivat tutuiksi.
Varhaisvaiheen kehitystyö tasoitti tietä automaatiolle ja formaaliselle päättelylle, joita tietokoneissa käytetään nykyään – esimerkkeinä mainittakoon päätöksenteon tukitoiminnot ja älykkäät hakutoiminnot, joilla voidaan täydentää ja lisätä inhimillisiä kykyjä.
Hollywood-elokuvissa ja tieteiskirjallisuudessa tekoäly näyttäytyy ihmisen kaltaisina robotteina, jotka valtaavat maailman. Tämänhetkisellä kehitystasollaan tekoäly ei kuitenkaan ole läheskään niin pelottavaa tai edes fiksua. Tekoäly on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi välineeksi kaikilla toimialoilla.
On huomioitava, että tekoälyn kehityspolku on pitänyt sisällään suvantovaiheita. Näitä kutsutaan termillä tekoälyn talvi. Nämä ovat ajanjaksoja, jolloin tekoälyn kehitys ei edennyt esimerkiksi rahoituksen puutteen vuoksi. Kehitystyötä hankaloittivat niin suuret odotukset kuin silloisten tietokoneiden heikko kapasiteetti tallentaa ja käsitellä tietoa.
Tekoälyn vaiheita pähkinänkuoressa
1943 neuroverkkojen tutkimus ottaa alkuaskeleensa Warren McCullochin and Walter Pittsin toimesta. Suomalainen Teuvo Kohonen (1934-2021) oli yksi kansainvälisesti tunnetuimpia neuroverkkojen kehittäjiä.
1956 Dartmouthin konferenssi, jossa tekoäly-termi saa syntynsä. Termin isänä pidetään John McCarthya.
1960-luvulla tehdään runsaasti erilaisia tekoälykokeiluja, joista merkittävimpiä ovat erilaiset haku- ja suunnittelumenetelmät sekä pelit. Vaikka tietokoneiden rajallinen muisti ja heikko teho hankaloittavat tekoälyteknologian kehittämistä, tekoälykehitys kukoistaa.
1964-1966 Joseph Weizenbaum kehittää ELIZAn, joka on yksi ensimmäisiä luonnollista kieltä tunnistavia tietokoneohjelmia. ELIZA ohjelmoidaan esiintymään mm. psykoterapeuttina.
1970 keksitään ensimmäiset mikroprosessorit. Niiden johdosta voidaan kehittää asiantuntijajärjestelmiä, eli päättelysääntöihin perustuvia, asiantuntijoiden tietoa jäljitteliviä tietokoneohjelmia. Asiantuntijajärjestelmiä käytetään ja kehitetään laajasti aina 1990-luvulle saakka.
1980 Syväoppiminen alkaa kasvattaa suosiotaan ja rakentaa pohjaa koneoppimisen kehittymiselle. Samoihin aikoihin suomalainen Teuvo Kohonen julkaisee neuroverkkomallin, joka tunnetaan nimellä itseorganisoituva kartta. Kohosen tutkimus saa runsaasti kansainvälistä julkisuutta.
1997 IBM:n shakkitietokone Deep Blue voittaa shakin silloisen maailmanmestarin, Garry Kasparovin.
2011 IBM:n tekoäly Watson voittaa Jeopardy-tietovisassa ihmisvastustajansa Ken Jenningsin ja Brad Rutterin. Molemmat ovat kautta aikojen parhaiten menestyneitä Jeopardy-kisaajia.
2016 Googlen tekoäly AlphaGO voittaa Go-pelin silloisen maailmanmestarin Lee Sedolin.
2022 OpenAI lanseerasi ChatGPT:n, keskustelubotin ja virtuaaliavustajan. ChatGPT on rakennettu OpenAI:n suurten GPT-kielimallien (Generative Pre-trained Transformer) päälle.
1950-70-luku – neuroverkot
1980-2010-luku – koneoppiminen
Nykyhetki – syväoppiminen